Page 23

ole ainuttakaan. Ei, vaikka Suomen kontrabasistien taso on äärimmäisen kova ja nopeasti kansainvälistyvä. Pelkästään Berliinin huippuorkestereissa soittaa tällä hetkellä kuusi suomalaista kontrabasistia. Arvokkainkaan basso ei olisi niinkään mittava rahallinen sijoitus kuin suomalaista musiikkielämää rikastuttava lisäys. ”Joka tapauksessa hankintaprosessi on hidas, ja se voi kestää vuosia. Muun muassa soittimen taustat selvitetään etukäteen huolellisesti usealta eri taholta”, Loponen-Kyrönseppä kertoo. Kaikki kokoelman soittimet ovat lainassa suomalaisilla tai Suomessa asuvilla muusikoilla, ja niiden lainaaika on viisi vuotta. Jatkokautta voi hakea korkeintaan kahdesti. TAITEELLISTA ARVOA EI MITATA RAHASSA Yksi kokoelman tuoreimmista lisäyksistä on diskantti-, tenori- ja bassogamboista koostuva gambaconsort. Se on lainassa Ensemble Nylandialla, itsenäisistä muusikoista kootulla soittajistolla, joka esittää pääsääntöisesti ennen 1800-lukua sävellettyä musiikkia ajanmukaisilla soittimilla. Vaikka soitinkokoelman gambat ovat moderneja kopioita 1600-luvun soittimista, Ensemble Nylandian taiteellisen johtajan Matias Häkkisen mukaan se ei vähennä niiden arvoa – pikemminkin päinvastoin. ”Yksittäisen soittimen rahallinen arvo ei ole tärkeää, vaan se, mitä ne muodostavat yhdessä”, Häkkinen sanoo. ”Gambaconsortia ei voi muodostaa erillisistä soittimista, vaan se pitää alusta lähtien suunnitella soitettavaksi yhdessä. Käytännössä soitinkokoelman gambaryhmä on siis yksi soitin. Sellaisena se on toki rahallisestikin arvokas.” Gambat ovat toki Ensemble Nylandian soittajien käytössä yksittäin, mutta gambaconsortina he esiintyvät joko itsenäisenä ryhmänä tai Ensemble Nylandian renessanssiorkesterissa. Näin tavoitellaan samaa sointikuvaa kuin neljäsataa vuotta sitten. ”Suomen musiikkielämälle, etenkin vanhalle musiikille, soitinkokoelman gambat ovat mittaamattoman arvokkaita. Ilman gambaperhettä tämänkaltaisia konsertteja ei olisi”, Häkkinen toteaa. Samaa voisi sanoa koko soitinkokoelmasta. Kulttuurirahaston soittimet, olivat ne paperilla kuinka arvokkaita tahansa, on hankittu soitettaviksi, ei voitolla myytäviksi. Siitä koituvat taiteelliset tappiot olisivat todellisia – ja tuntuvia. Arvosoittimia lahjakkaille muusikoille lainaavia säätiöitä on Pohjoismaissa myös Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Turussa juuri avautuvassa musiikkitalo Fuugassa tehdään 29.11. pohjoismaisen musiikkielämän historiaa. Tuolloin järjestettävässä maksuttomassa konsertissa kuullaan sekä Kulttuurirahaston että norjalaisen Dextra Musican soitinkokoelman arvosoittimia. Dextra Musica kuuluu Sparebankstiftelsen DNB:lle. Vastaava konsertti järjestetään myös Oslossa tammikuussa 2027. Konsertit tarjoavat harvinaisen mahdollisuuden kuulla, miltä satoja vuosia vanhat soittimet kuulostavat nykypäivän eturivin muusikoiden käsissä. Juttua varten on haastateltu myös Veli-Markus Tapiota, joka hoiti aiemmin Kulttuurirahaston soitinkokoelmaa. ”Suomen Kulttuurirahaston soittimet on hankittu soitettaviksi.” 21 TT 21 TT