Page 9

UUTISET Yksi tukea saaneista hankkeista tutkii pohjoismaisia peruskouluja ennen, nyt ja tulevaisuudessa tiedon ja osallistamisen kohtaamispaikkoina. Kulttuurirahasto on mukana tukemassa tutkimusohjelmaa. Pohjoismainen peruskoulu ei syntynyt pelkästään valtiollisten uudistusten seurauksena. Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa toteutettu tutkimus osoittaa, että koulut muotoutuivat paikallisten tarpeiden, poliittisten ratkaisujen ja jopa ilmasto-olosuhteiden mukaan. Entisten oppilaiden kokemukset 1970- ja 1980-luvuilta paljastavat, että oppilaiden eriyttäminen tarjosi sekä tukea että ulkopuolisuuden kokemuksia. Tutkimus haastaa yksinkertaisen käsityksen siitä, että eriyttäminen olisi aina inkluusion vastakohta. ”Suurin muutos on kuitenkin digitalisaatio. Oppimisalustat ja viestintäsovellukset mahdollistavat opiskelun ajasta ja paikasta riippumatta, mutta samalla oppiminen muuttuu aiempaa yksilöllisemmäksi. Digitaalisissa ympäristöissä oppilaat eivät jaa tietoa ja kokemuksia samalla tavalla kuin yhteisessä luokkahuoneessa, mikä heikentää yhteistä oppimista”, kertoo hankkeen johtaja, professori Fritjof Sahlström Helsingin yliopistosta. Pohjoismainen peruskoulu toimii edelleen tärkeänä sosiaalisena kohtaamispaikkana, mutta sen kyky tuoda erilaiset oppijat yhteisiin oppimisen käytäntöihin on digitalisaation myötä yhä suuremman paineen alla. POHJOISMAINEN PERUSKOULU MUUTTUU DIGIAJASSA Kuva: Unsplash Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -tutkimusohjelma suuntautuu 2000-luvun suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä siihen, miten ne ymmärretään ja käsitellään pohjoismaisissa yhteiskunnissa. 7 TT 7 TT

A child wearing headphones and a colorful striped sweater is writing in a notebook while sitting at a table with a tablet in front. Description generated by AI