Page 21

TIETOTURVALLISUUDEN KÄSIKIRJA Sivu 20 / 127 • • • • • • TIETOTURVALLISUUDEN KÄSIKIRJA massiivisesti. Ne nousivatkin nopeasti esimerkiksi Facebookissa tavallisten amerikkalaisten nähtäville. Ihmiset jakoivat niitä eteenpäin. Lopulta valeuutisia jaettiin sosiaalisessa mediassa enemmän kuin oikeita uutisia. Levinnein valeuutinen väitti, että paavi tukee Trumpia presidentiksi. Toinen paljon jaettu valeuutinen kertoi, että Hillary Clinton myi aseita Isisille. Clintonin kerrottiin myös kuuluvan pedofiilirinkiin, joka toimii erään pizzaorganisaation kellarissa. Valeuutiskampanjan tarkoitus oli vaikuttaa presidentinvaalien tulokseen. Uutiset mustamaalasivat Clintonia voimakkaasti ja maalasivat kuvaa jopa ydinsodasta, jos hänet valitaan. On mahdotonta arvioida, millainen vaikutus propagandalla oli vaalitulokseen, lehti kertoo. Käsitys Clintonista epärehellisenä on kuitenkin Yhdysvalloissa levinnyt laajalle, vaikka häntä ei ole koskaan syytetty oikeudessa mistään. Cambridge Analytican pomoa Alexander Nix pyydettiin antamaan esimerkkejä siitä, kuinka hänen organisaationsa saattoi häpäistä poliittisia kilpailijoita järjestämällä erilaisia herjauskampanjoita, mukaan lukien tapaamisia prostituoitujen kanssa ja lavastuksia tilanteista, joissa näennäinen lahjonta voi jäädä kameraan. Tällainen video löytyy netistä, jossa Cambridge Analytican toimitusjohtaja Alexander Nix toteaa: "Tällaiset taktiikat ovat erittäin tehokkaita vaikuttamisen keinoja”. Kuvio meni niin, että aiemmin esimerkiksi Facebook keräsi, hyödynsi ja jakoi käyttäjiltään saamiaan tietoja. Vuonna 2014 Facebookin tietokilpailu kutsui käyttäjiä selvittämään persoonallisuustyyppinsä. Kuten tuolloin sovelluksille ja peleille oli tavallista, se oli suunniteltu keräämään tietokilpailuun osallistuvan henkilön käyttäjätietojen lisäksi myös hänen ystäviensä tietoja. Christopher Wylie, joka työskenteli Cambridge Analytican kanssa, väittää, että (koska tietokilpailuun osallistui 270 000 ihmistä), noin 50 miljoonan käyttäjän tiedot, pääasiassa Yhdysvalloissa, kerättiin ilman heidän nimenomaista suostumustaan heidän ystäväverkostonsa kautta. Wylie väittää, että tiedot myytiin Cambridge Analyticalle, joka sitten käytti niitä ihmisten psykologiseen profilointiin ja Trump-mielisen materiaalin toimittamiseen heille. Tällaiselle toiminnalle tulikin GDPR:n myötä sittemmin täysi stoppi. Hetkinen, onkos sittenkään homma hallussa? MTV uutisten artikkelin mukaan Metaa syytetään sensuurityökalujen tarjoamisesta Kiinalle. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/metasta-syntyi-metakka-syytetaan-sensuurityokalujentarjoamisesta-kiinalle/9141200 (Artikkelin tiedonlähteen todenperäisyyttä ei voi todistaa). GDPR eli EU:n tietosuoja-asetus patistaa rekisterinpitäjiä ja yrityksiä tarkistamaan tietosuojakäytäntöjensä lainmukaisuuden eli tekemään tietosuojan/henkilötietojen käsittelyn nykytila-arvion ja analyysin, vastaako rekisterinpitäjän henkilötietojen käsittely- ja tietosuojakäytänteet kansallisen lainsäädännön ja EU:n tietosuoja-asetuksen uusia vaatimuksia.