TIETOTURVALLISUUDEN KÄSIKIRJAPage view

Page 34

TIETOTURVALLISUUDEN KÄSIKIRJA Sivu 33 / 127 • • • • • • TIETOTURVALLISUUDEN KÄSIKIRJA ulkopuolella. Uhka on mikä tahansa tekijä tai tapahtuma, joka saattaa aiheuttaa haittaa suojattaville kohteille – kuten tiedolle, järjestelmille, toiminnoille tai maineelle. Haavoittuvuus. Haavoittuvuuden olemassaolo ei sinänsä aiheuta vahinkoa, vaan vahingon aiheuttaa haavoittuvuutta hyväksi käyttävän uhkan toteutuminen. Ongelma syntyy siitä, kun uhka hyödyntää haavoittuvuutta. Nollapäiväuhka tarkoittaa ajanjaksoa haavoittuvuuden löytymisen ja haavoittuvuuden korjauksen välillä. Se on haavoittuvuus, johon ei vielä ole olemassa korjausta – erityisen vaarallinen. Haavoittuvuus on heikko kohta järjestelmässä, prosessissa tai ihmisessä, joka voi mahdollistaa uhan toteutumisen. Tapahtuma. Tapahtuma on tilanne tai ilmiö, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa organisaation tietoturvaan. Kyseessä on tiettyjen olosuhteiden esiintyminen. Tapahtuma voi olla yksittäinen tai koostua monesta tapauksesta. Ja siihen voi olla useita syitä mm. häiriö, poikkeustilanne tai onnettomuus ovat tapahtumia Seuraus. Seuraus on tavoitteisiin vaikuttavan tapahtuman tulos ja vaikutus organisaatioon. Tapahtumalla voi olla monia seurauksia. Alkuperäiset seuraukset voivat laajeta kerrannaisvaikutusten seurauksena, esimerkkinä Tietomurto aiheuttaa luottamuksen menetystä, asiakkaita lähtee ja lopputuloksena on vaikutus organisaation talouteen. Riski. Riski tarkoittaa epävarmuutta, jolla voi olla vaikutusta tavoitteiden saavuttamiseen. Tietoturvan kontekstissa riski muodostuu yleensä: Riski = Uhka x Haavoittuvuus x Seuraus. Esimerkki: Jos haavoittuvuus on olemassa, uhka on aktiivinen ja seuraukset olisivat vakavia, riski on korkea. Hallintakeino. Riskiä muuttava toimenpide. Eli jolla riskiä hallitaan, pienennetään tai poistetaan Hallintakeinot voivat vähentää haavoittuvuuksia, pienentää uhkien vaikutusta tai estää niiden toteutumista Volyymiperiaate Mikko Hyppöstä lainaten (21.4.2026 kyberwebinaari): Kyberrikollisryhmät eivät valikoi uhrejaan perinteisessä mielessä. Ne eivät etsi tunnettuja brändejä tai näkyviä kohteita, vaan toimivat systemaattisesti ja automatisoidusti. Hyökkäykset perustuvat siihen, että jostakin järjestelmästä tai laitteesta löytyy haavoittuvuus, jota voidaan hyödyntää. Tällainen aukko voi olla esimerkiksi puutteellisesti suojatussa palomuurissa, päivittämättömässä ohjelmistossa tai väärin konfiguroidussa palvelussa. Näitä haavoittuvuuksia löytyy kaikkialta maailmasta - käytännössä mistä tahansa organisaatiosta, toimialasta tai kokoluokasta riippumatta. Onnistumiset jäävät usein huomaamatta, kun taas epäonnistumiset - tietomurrot - nousevat näkyvästi esiin. Rikollisryhmät skannaavat jatkuvasti koko internetiä etsiessään tällaisia heikkoja kohtia. Kun sopiva kohde löytyy, hyökkäys voidaan toteuttaa nopeasti ja usein täysin automatisoidusti.