Page 41

TIETOTURVALLISUUDEN KÄSIKIRJA Sivu 40 / 127 • • • • • • TIETOTURVALLISUUDEN KÄSIKIRJA Kyberrikollisuus voidaan jakaa eri kategorioihin sen perusteella, mikä on hyökkäyksen tavoite eli motiivi. Alla on kuvattu kuusi keskeistä muotoa ja niiden tarkoitusperät. 1. Kybervandalismi. Kybervandalismissa tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa ilman selkeää taloudellista tai strategista hyötyä. Taustalla voi olla henkilökohtainen motiivi, kuten suuttumus, kostaminen tai poliittinen turhautuminen. Hyökkääjä saattaa esimerkiksi tuhota verkkosivustoja tai häiritä palveluja. Päämääränä on vahinko. 2. Kyberrikollisuus. Kyberrikollisuuden ensisijainen tavoite on rahan ansaitseminen. Rikolliset voivat käyttää keinoinaan esimerkiksi lunnasohjelmia, identiteettivarkauksia, huijauksia tai maksujärjestelmien manipulointia. Toimijat ovat usein järjestäytyneitä rikollisverkostoja, jotka tekevät hyökkäyksistä liiketoimintaa. 3. Kybertiedustelu. Kybertiedustelussa hyökkääjän tavoitteena on hankkia salaista tietoa, kuten valtion asiakirjoja, yrityssalaisuuksia tai henkilötietoja. Tiedustelu voi olla valtiollista (esim. sotilaallista tai poliittista) tai kaupallista (esim. kilpailijoiden strategioiden selvittäminen). Motiivina on informaation kerääminen, ei välttämättä välitön vahinko. 4. Kybervakoilu. Kybervakoilu on kybertoimintaa, jossa luvattomasti tunkeudutaan tietojärjestelmiin tai verkkoihin tietojen varastamiseksi, yleensä salassa ja pitkän ajan kuluessa. Toiminnan tarkoituksena on kerätä arvokasta tietoa – kuten salassa pidettäviä asiakirjoja, yrityssalaisuuksia tai valtion turvallisuuteen liittyvää dataa – ilman että kohde havaitsee sitä. 5. Kyberterrori. Kyberterrorismilla pyritään aiheuttamaan pelkoa ja epävarmuutta yhteiskunnassa tai ihmisissä. Hyökkäyksen tavoitteena voi olla järjestelmien lamaannuttaminen, infrastruktuurin vahingoittaminen tai yleisen turvallisuuden horjuttaminen. Tarkoituksena on pelon levittäminen, ei vain tekninen vahinko. 6. Kybersabotaasi. Kybersabotaasin tavoitteena on halvata tai häiritä toimintaa. Hyökkääjä voi iskeä esimerkiksi energiayhtiöihin, liikenteeseen tai tuotantolaitoksiin aiheuttaakseen kaaosta, epävarmuutta ja luottamuksen menetystä. Motiivina on lamaannuttaminen, ei niinkään taloudellinen hyöty tai pelko.

Kuva, joka sisältää kohteen teksti, kuvakaappaus, Fontti, numero Tekoälyllä luotu sisältö voi olla virheellistä.