Page 13

A U S S I 3 / 2 0 2 6 | 13 lähemmäs tapahtuman ajankohtaa elettiin, sitä tiiviimmäksi ja intensiivisemmäksi pienten yksityiskohtien hiominen kävi. Piti miettiä talkoolaisten määrää, kehäsihteereiden tabletteja, kehätelttoihin vaarnoja, järjestellä kyydityksiä tuomarille, buffatarjottavia, palkintoja - ja riittäähän vessoissa vessapaperi! Vaan kun kaikki, siis valtaosa, asioista on etukäteen tarkkaan mietitty ja järjestelty, on helpompi soljahtaa hyvillä mielin varsinaisen tapahtumapäivän tunnelmaan ja ihmisten tapaamisiin. Tapahtumapäivän varhainen aamu valkeni tien päällä rauhallisena ja aurinkoisena. Ei ollut ruuhkia, eikä vesilätäköitä väisteltäväksi. He ketkä yöpyivät Inkoossa, saivat nauttia maaseudun levollisesta aamusta ja upeasta auringonnoususta, pienellä jännitystilkalla höystettynä. Aussikerho järjesti paljon kiitosta saaneen aamupalan varsin järkevään hintaan aikaisin paikalle tulleille, tai leirikeskus Vilanissa yöpyneille. ”Olipa ihanaa, kun ei tarvinnut itse tehdä aamupalaa”, oli yksi aamuisista ylistyssanoista. Ja samaisesta aamupalasta riitti jaettavaksi ”glenniväellekin”, mukavien juttutuokioiden ja mielipiteiden vaihtamisen kera. Ravitsevan aamupalan jälkeen olikin aika siirtyä läheisen Förvaltarvillanin pihapiiriin, jonne alkoikin nousta jännityksestä kuhiseva telttaleiri. Brittiläinen tuomarimme teki huolellista työtä arvosteluiden suhteen ja opetteli lennosta meidän suomalaisten näyttelytuomaroinnin salat käytännössä. Virallisen perehdytyksen tuomari oli saanut ulkomuototuomari Kirsi Sainiolta aikasimmin samalla viikolla. Britanniassa esimerkiksi kirjallinen arvostelu annetaan vasta jälkeenpäin, eikä koirakon esiintymisen aikana kuten meillä. Ovat tosin koiramäärätkin kuulemma vähän pienempiä, kuin meidän erkkarissa oli. Koirien säkäkorkeuden mittaaminen jätettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti pois, sillä toimenpide oli tuomarillemme hivenen vieras metrijärjestelmän vuoksi ja sen opettelu olisi vienyt aikaa. Päätuomarimme urakkaa helpottaaksemme olivat aamun pentujen arvostelut annettu toiselle tuomarillemme, Marja Salmiselle, joka varmoin ja ihastunein ottein pisti suloiset taapertajat paremmuusjärjestykseen. Urakan jälkeen kahvikuppiaan täyttäessään totesi Salminen, että taso on meidän rodussamme kova. Herttainen tuomarimme Snook ahersi lauantain glennien arvostelun jälkeen sunnuntaina koko pitkän päivän meidän rakkaan rotumme tuomaroinnin parissa ja kulttuurierojen ja valtavan koiramäärän vuoksi jäimme väistämättä aikataulusta jälkeen, useita tunteja. Hän oli hyvin otettu koiriemme laadusta ja päätökset paremmuusjärjestyksistä veivätkin siksi aikaa. Tämä tiedostettiin kehän laidalla ja mutinoista ja väsymyksestä huolimatta jaksoivat aussi-ihmiset odottaa vuoroaan kärsivällisesti ja jopa hymyillen. Odotusta auttoi kerhon järjestämän buffetin tarjonta kahveineen ja pullineen, paistetut makkarat ja lounaalla tarjottu maukas kana- ja kasvissosekeitto. Buffetin aamuleivistä, pizzoista ja lounaasta saamme kiittää keittiössä ahkerasti ahertaneita talkoolaisia, kuNäyttelytunnelmaa. Veteraaneillakin on pomppuvoimaa. Tuomari arvostelemassa urosten valioluokkaa. Uteliaat näyttelyn seuraajat Näyttelyn ruusukkeet teki Rosetix