Page 30

30 | A U S S I 3 / 2 0 2 6 Minua ainakin vähän jännitti, vaikka olin ”pappia kyydissä” jo toista kertaa. Ensimmäisen kerran kävin Kennelliiton arviointitilaisuudessa Savossa, Leppävirralla, kun jackrussellinterrierini Aliina arvioitiin lukukoiraksi. Puoli vuotta myöhemmin käytiin samaisen russelin kanssa vielä kaverikoira-arviointikin. Kokemus opetti, että oli tulos mikä hyvänsä, ei se koiran arvoa ja rakastettavuutta alenna, eikä se tosiaan ole kuin sen hetkisten planeettojen asentojen tulosta. Kerrottakoon, että kaikista ennakkoluuloista huolimatta, russelini läpäisi molemmat arvioinnit kirkkaasti. Jännitin siksi SiiJoo! ”Mistä olet kotoisin, tiedätkö taustasi”, kysy joku vieras kaksijalkainen minulta siellä kummallisessa arviointijutskassa. Kysy ne kaikkee muutakin, mutta jätin kaikki vastailut niihi ihme kysymyksiin sulle, ku oli niin kiire tutkimaan sitä eriskummallista paikkaa. Ne kato laitto mut tassuttelemaan pikkasen oudosti rapisevan lattian päällä. En sitte tiijä, oliko näiden kaksijalkaisten lattia jotenki vähä epäkunnossa. Ei meillä vaan ikunaan lattiat sillee rapise. No, siitä epäkuntoiselta lattialta mulla olikin jo kiire moikkailemaan vähän hassusti käyttäytyviä ja keppejä pudottelevia vieraita kaksijalkaisia, Australianterrieristäkö kaverikoira? - Siirin matka Kennelliiton hu(i)veihin Kiitos Siiri viime kerrasta, kun kerroit meille sinun pentuajasta. Kerrotko nyt, tai siis jaksatko kertoa siitä kaverikoirakurssin päivästä, kun oli se jännittävä arviointi? TEKSTI JA KUVAT: Helena Soukka rin kanssa, kun Siiri on niin…eläväinen ja ”näkyisä” verrattuna Aliinaan. Tietysti ihan vain hyvässä mielessä eläväinen! Se ei kuitenkaan välttämättä aina johda koiran arvioinnin läpäisemiseen, koska liika touhukkuus voi olla näissä vapaaehtoishommissa - noh, joskus liikaa. Monesti ikä rauhoittaa koiran luonnetta ja silloin kannattaakin odottaa, että aika tekee tehtävänsä. Aina voi kokeilla uudestaan! Jeppistä, meikä tyttö taas täällä. Siiri siis! Ja todellakin jaksan kertoo teille siitä, siitä. Siitä. Äh, mikä ihme juttu se nyt olikaan, niin hauskaahan mulla siellä oli! Otan silti nää jutut sillee aika tosissaa. Vaan kattokaapa vaan, niin mun häntä heiluu kuin vimmattu oikealle puolelle. Siitäs näätte, että meikä tykkää. Ja pusuista, niitä mää jakelen kaikille kivoille kaksjalkaisille. Niinpä tein tuollaki, ihmejutussa. - Kertaan vielä Siirille, että se juttu oli siis kaverikoirakurssin arviointi, joka suoritettiin kurssin toisena päivänä. Mikään virallinen testi tai koe se ei ole, vaan siinä katsotaan, sopiiko koira (ja aikalailla myös se narunjatkekin) juuri sillä hetkellä kaverikoiratoimintaan. Jos hylkäys tulee, niin monesti voi olla, että koira ei ole vielä tarpeeksi kypsä ja silloin suositellaan odottamaan seuraavaan arviointiin. Jatka vain Siiri ja kerro tarkemmin, mitä siellä arvioinnissa tehtiin. Siiri matkustaa tottuneesti arviointiin Mitähän tämä työ tuo tullessaan