Page 18

16 Kansainvälistä kasvua Kohti maailmanluokan brändiä Johdatus kansainväliseen kasvuun Vientitoiminnan määritelmä Ennen kuin voimme määritellä vientitoiminnan meidän on syytä perehtyä siihen, mitä tarkoitetaan kansainvälisellä kaupalla. Yksinkertaisesti tällä tarkoitetaan maiden rajojen ylittävää tavaroiden ja palveluiden vaihtoa. Vientitoiminta taas tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden myyntiä. On tyypillistä, että vaikka tuotteita lähetettäisiin testattavaksi kohdemaahan, niillä pitää olla vientiasiakirjoissa jokin myyntiarvo, joten tämäkin toiminta katsotaan vienniksi. Yritysten tulee tehdä EU:n ulkopuolelle lähtevästä tavarasta vienti-ilmoitus. Tulli pitää tilastoja koskien tavaroiden vientiä EU:n ulkopuolelle. Perinteisesti Suomen vienti on ollut alijäämäistä eli tuonti on suurempi kuin vienti, mutta viime aikoina on nähty selkeää piristymistä ja välimatkaa on kurottu umpeen. Vientitoimintaa säätelevät sekä Maailman kauppajärjestö (WTO) että Euroopan Unioni (EU). WTO valvoo mm. palveluiden vientiä liittyen tekijänoikeuksiin ja kauppasopimuksiin. EU määrittelee myös ehtoja EU-maista EU:n ulkopuolelle suuntautuvalle kaupalle ja päinvastoin. Jos aloitat vientitoimintaa, on lähes mahdotonta olla törmäämättä EU:n vaatimuksiin koskien vaikkapa kosmetiikkaa, lääkkeitä, elektroniikkaa, ruokatuotteita ja alkuperäistuotteita, kuten marjoja. EU neuvottelee kauppasopimuksia eri maiden kesken, ja tämän pohjalta määräytyvät mm. verot ja tullikäytännöt. Suomessa Tilastokeskus ylläpitää tilastoja koskien tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppaa. Vientitoiminta voi olla perinteistä tai jopa kokonaan digitaalista, mikä on tämänkin kirjan painopiste. Digitaalisen kansainvälisen toiminnan on tutkijoiden toimesta arvioitu olevan vähemmän riskialtista ja kustannus-