Page 16

Samalla, kun maahanmuuttajat oppivat suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, myös suomalaiset oppivat muista kulttuureista ja muista ihmisistä.” K U LT T U U R I L A I T O K S I S S A TYÖ KESKEN Kulttuuria tarjoavat tahot eivät aina hyödynnä läheskään kaikkia keinoja tavoittaa uusia yleisöjä ja kulttuurin tekijöitä. Ja vaikka haluakin olisi, resursseja puuttuu. Kulttuuriala kaipaa lisää yhteistyötä yritysten, kuntien, kotoutumispalvelujen, järjestöjen ja maahanmuuttajayhteisöjen välille. Yhteistyö tuo kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä yhteen, tarjoaa tietoa palveluista ja tukee hyväksi havaittuja käytäntöjä. Pitkänen korostaa, että monikulttuurinen ote ei saisi olla yhden työntekijän tai yksittäisen projektin vastuulla, vaan sen pitää läpäistä koko organisaation toiminta. ”Kun monikulttuurinen työtapa integroidaan perustoimintaan, se ei ole vain kiva lisä, vaan osa kulttuuripalveluiden perustehtävää eli koko väestön palvelemista muuttuvassa yhteiskunnassa”, hän painottaa. Kulttuuri-, taide- ja sosiaalialan ammattilainen Pablo Álvarez pohtii, voisivatko kulttuuri- ja elämystalous tarjota maahanmuuttajille nykyistä enemmän työtä ja yrittäjyyden mahdollisuuksia. ”Tutkimus kuvaa hyvin sitä, miten maahanmuuttajat osallistuvat kulttuuriin kuluttajina ja vastaanottajina. Seuraava kysymys voisi olla: milloin lakkaamme näkemästä heidät vain osallistujina ja alamme nähdä heidät myös ammattilaisina?” Álvarezin mielestä maahanmuuttajataustaisen taiteilijan ei pitäisi joutua tekemään aina maahanmuuttoa, Kotouttaako kulttuuri? -tutkimukseen saatiin yhteensä lähes 600 vastausta maahanmuuttajilta, ja lisäksi museoiden, teatterien, kirjastojen, kulttuuritalojen ja tapahtumajärjestäjien sekä oopperan edustajat kertoivat näkemyksiään. Maahanmuuttajista 72 prosenttia koki oppineensa suomalaisuudesta kulttuuritapahtumissa ja -palveluissa. Lähes 90 prosenttia sanoi, että kulttuuritapahtumat lisäävät asuinpaikkakunnan viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Myös yhteenkuuluvuuden tunne muiden paikkakuntalaisten kanssa mainittiin. ”Usein ajatellaan, että maahanmuuttajien kotoutuminen tapahtuu työn ja koulutuksen kautta, mutta myös kulttuuripalveluilla on tärkeä rooli. Ne vahvistavat arjen osallisuutta ja tukevat kiinnittymistä yhteiskuntaan”, kertoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta. Pitkäsen mukaan suomen tai ruotsin osaaminen on tärkeää, mutta se ei saisi olla osallistumisen este. Kun osallistutaan kulttuuritapahtumiin ja käytetään palveluita, se myös tukee kielen oppimista. ”Tämä tapahtuu luontevasti sellaisten asioiden parissa, joista ihminen on aidosti kiinnostunut sekä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kulttuurin ohella myös esimerkiksi paikallisilla isoilla urheiluseuroilla on keskeinen rooli kotouttamisessa.” Pitkänen luettelee myös kaupungin juhlat, festarit, musiikki- ja tanssiesitykset ja ruokakulttuurin. Kaikki kulttuurihan ei ole sanallista. ”Taiteiden yöt ovat siitä hyviä, että niihin voi helposti osallistua, vaikket olisi erityisesti suunnitellut osallistuvasi. Huomaat, että tuolla onkin jotain kiinnostavaa. 14 14 TT TT VILLE PITKÄNEN Ville Pitkänen on E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö, erikoisaloinaan muun muassa maahanmuutto, työelämä, tiede- ja poliittinen viestintä, vaalit sekä asenne- ja arvotutkimukset.