Page 18

K U LT T U U R I TA R J O N TA T U O VETOVOIMAA Suvi Pulkkinen toimii Keskuskauppakamarissa osaamisesta ja maahanmuutosta vastaavana johtava asiantuntijana. Kauppakamarit edustavat noin 22 000 työnantajaa useilta toimialoilta. ”Julkisuudessa keskustellaan paljon siitä, että yritykset eivät halua rekrytoida kansainvälisiä osaajia. Tilastot kuitenkin kertovat, että yli puolessa yrityksistä on vähintään yksi ulkomaalaistaustainen työntekijä, ja määrä on kasvussa. Kokemukset rekrytoinneista ovat yleensä äärimmäisen myönteisiä, vaikka aluksi on voinut olla huolta sopeutumisesta ja oppimisesta puolin ja toisin”, Pulkkinen sanoo. Ulkomaalaiset osaajat tuovat uusia näkökulmia, joista voi olla suoraa hyötyä liiketoiminnalle: kohdemaan kulttuurin ja asiakaskunnan tuntemus on aina eduksi. Tämä sama koskee yhtä lailla kulttuuripalveluita kuin yrityksiä. Kaikissa kulttuureissa on hienovaraisia sävyjä ja tapoja, jotka ovat kanssakäymisessä tärkeitä. ”Maahanmuuttajista puhutaan usein negatiivisesti: he ovat heikosti suomea puhuvia ressukoita tai vaarallisia hahmoja kadulla. Todellisuudessa maahanmuutto on hyvin monimuotoista: Suomeen pyrkii paljon ihmisiä, jotka ovat hyvin koulutettuja ja haluavat tehdä töitä ja opiskella lisää. Meidän kannattaa kuunnella, mitä annettavaa heillä on Suomelle, oli puhe yrityksistä tai erilaisista kulttuurin muodoista ja palveluista”, Pulkkinen korostaa. Kielitaito on tärkeä osa yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja toimivia urapolkuja, vaikka joka työpaikalla suomen tai ruotsin kielen taitoa ei edellytettäisikään. Keskuskauppakamari on ehdottanut palveluseteliä, jonka avulla työnantajat voisivat tukea henkilöstön kielen oppimista. Pulkkisen mielestä kotoutumiskoulutusta tulisi siirtää vahvemmin työn kautta tapahtuvaksi siten, että kielen opiskelu tapahtuisi sen ohella. ”Kulttuurilla – laajassa merkityksessä – on tärkeä rooli siinä, että ihmiset viihtyvät Suomessa ja haluavat jäädä. Kiinnostava kulttuuritarjonta voi myös olla vetovoimatekijä, kun ihmiset arvioivat, voisiko Suomi tai kyseinen kaupunki olla heidän uusi kotipaikkansa. Siksi vieraskielisten potentiaali kasvavana asiakasryhmänä kannattaa tunnistaa.” Elämystalouden kokonaisliikevaihto on Suomessa noin 36 miljardia euroa ja työllisyysvaikutus noin 156 000 henkeä. Tämä kattaa muun muassa kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalvelut, tapahtumateollisuuden ja matkailun. Tiedot käyvät ilmi politiikkaa, taloutta ja kulttuuria seuraavan Mustread.fi-sivuston artikkelista ”Elämystalous on täällä”. TEATTERIN TEKIJÖIKSI Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho kertoo, että teatterissa on tehty yli 10 vuotta aktiivisesti työtä sen eteen, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä saadaan mukaan tekemään teatteria. Budjetissa tähän on osoitettu rahoitusta. Olennaista on esitysten järjestäminen siten, että ne heijastavat maahanmuuttajataustaisten kokemuksia ja houkuttelevat yleisöksi sekä heitä että kantaväestöä. ”Hyvä esimerkki on Youssef Asad, joka valmistui vastikään Teatterikorkeakoulusta. Hän saapui aikoinaan 16-vuotiaana bussilla Syyriasta. Pian hän lähti mukaan SUVI PULKKINEN Suvi Pulkkinen on Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija, joka tekee töitä osaamisen ja maahanmuuton parissa, tavoitteena edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa. 16 16 TT TT

A line drawing of a person with long hair smiling and wearing a top with puffed sleeves. Description generated by AI