Page 27

Megatarjoukset limsoista ja jättipussit sipsejä saavat syömään yli tarpeen. Energiajuomat sisältävät koukuttavia aineita. Wilskan mukaan ne pitäisi kieltää alle 15-vuotiailta.

”Meillä on sitä paitsi aivan liian keskittynyt kauppa. Suomalaisten tuottajien kuuluu saada enemmän työstään.”

Jo pidempään on ollut nähtävissä, että ruokavalio on muuttumassa kasvispitoisemmaksi. Samalla nuorten miesten ja naisten asenteet ovat polarisoituneet: varsinkin koulutettujen naisten joukossa on paljon kasvissyöjiä, kun taas miesten keskuudessa lihansyönti korostuu. Periaatteellisiin lihansyöjiin kuuluu myös arvokonservatiivisia vastarannan kiiskiä.

Ilmastotietoinen ruokavalio on kuitenkin normalisoitumassa ja monet julkiset tahot välttävät punaisen lihan tarjoilemista tilaisuuksissaan. Wilska kertoo hieman huvittuneena, kuinka yliopistolla oli järjestetty pikkujoulut, jossa tarjolla oli vain kasvisruokaa. Se herätti vastarintaa ja koettiin tuputtamisena.

”Ymmärrän hyvin tämän. Arjen ohjailu on hyvä asia, mutta juhlissa halutaan syödä juhlaruokaa ja etenkin jouluun liittyvät vahvasti tietyt perinteet”.

Taloudellisen laskusuunnan seurauksena ruoka-apua tarvitsevien määrä on lisääntynyt. Merkittävä osa ruokaavusta on hävikkiruokaa. Avun hakemiseen liittyvää häpeän kokemusta on hälvennetty korostamalla sitä, että hävikkiruuan ottaminen hyötykäyttöön on ekologinen teko.

”Leipäjonossa seisomisen sijasta ruoka-apu on muuttunut yhä enemmän yhteisruokailuksi. Tämä on todella hieno kehityssuunta. Tiedetään, että yhdessä syöminen on vahvasti ihmisten hyvinvointia lisäävää. Se luo vastavuoroisuutta ja hyvää tuulta”, professori Juho Saari kertoo.

Vuonna 2015 käynnistettiin Yhteinen pöytä -kokonaisuus, jossa kehitettiin ruoka-apua ja siihen liittyvää logistiikkaa, sekä yhteisruokailua, jonka lisäksi voi saada mukaansa ruokakassin.

”Hieno esimerkki on Kotkan Kohtaamisten keittiö. Siellä kouluista saatu ylijäämäruoka tuunataan gourmet-ruoaksi ja tarjoillaan kauniisti. Erityistä on lisäksi se, että aterioijat osallistuvat itse omien kykyjensä mukaan ruuan laittamiseen. Kun ihmisille annetaan paikka, jossa heidän on hyvä olla, elämä muuttuu vähemmän kuormittavaksi.”

Saaren meneillään olevassa tutkimuksessa on haastateltu 400 Kotkan yhteisruokailuun osallistujaa. Vaikka ihmisellä olisi vähän rahaa eikä oikein roolia yhteiskunnassa, Kohtaamisten keittiössä hän kokee olemisensa mielekkääksi ja saa hyväksyntää.

”Tosin kohtaamispaikat muuttuvat helposti yhden ryhmän, kuten eläkeläisten tai maahanmuuttajien paikaksi. Kotkassa porukka on saatu hitsattua hyvin yhteen. Moni on yksinasuja ja ruoka-avussa voi tutustuttuaan alkaa tavata myös muissa yhteyksissä ja lähteä vaikkapa pelaamaan mölkkyä.”

”Järjestöpuolella eletään murroksessa. On epäselvää, miten ruoka-aputoiminta organisoidaan jatkossa. Kohtaavana toimintana ruoka-apu on suojattu STEA:n leikkauksilta, mutta tukirakenteen rahoitus on hankalampi asia,” Saari huomauttaa.

”Leipäjonossa seisomisen

sijasta ruoka-apu on

muuttunut yhä enemmän

yhteisruokailuksi.”