Page 34

Keväinen linnunlaulu ja merijään sulaminen eivät ole pelkästään merkkejä vuodenajan vaihtumisesta, vaan myös tärkeää tutkimusaineistoa. Jyväskylän yliopiston kehittämän Muuttolintujen Kevät -sovelluksen avulla voi tunnistaa lintuja niiden laulun perusteella ja tallentaa havaintonsa tutkimuskäyttöön. Sovelluksella on yli 300 000 käyttäjää, ja se on tuottanut yli 25 miljoonaa lintuhavaintoa. Suomen ympäristökeskuksen perustamaan Järvi-meriwikiin taas on vuosien varrella tallennettu noin 224 000 vesistöihin liittyvää merkintää. Kansalaistiedettä hyödyntävien hankkeiden suosio kertoo vapaaehtoisten halukkuudesta osallistua tutkimukseen etenkin silloin, kun aihe koetaan merkitykselliseksi, sanoo Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen yliopistonlehtori Heidi Enwald. ”Kansalaistiede on yhteistuottamista ja hajautettua asiantuntijuutta, joka tuo tiedettä lähemmäs yhteiskuntaa ja ihmisiä. Tutkijat eivät millään pystyisi keräämään yhtä laajoja näytteitä ja tietoutta ilman kansalaisten apua.” Tekoäly ja uusien teknologioiden käyttöönotto ovat helpottaneet kansalaistieteen tekemistä ja siihen osallistumista, mutta termi vakiintui tiedeyhteisön käyttöön jo 1990-luvulla. Luonnontieteissä, ekologiassa ja tähtitieteessä on hyödynnetty ihmisten tekemiä havaintoja huomattavasti pidempään. Esimerkiksi Japanissa kirsikankukinnasta on säilynyt havaintoja jo 800-luvulta lähtien. Enwald kiinnostui kansalaistieteestä tiedon tuottamisen metodina opiskellessaan biokemiaa. Vuonna 2010 arvostetussa Nature-lehdessä julkaistiin artikkeli Foldit-verkkopelistä, jonka avulla tieteilijät onnistuivat tavallisten kansalaisten avustuksella mallintamaan monimutkaisen retrovirusproteaasirakenteen. Sittemmin Enwald on ollut mukana laatimassa tutkimusorganisaatioille ja rahoittajille suunnattuja kansalaistieteen suosituksia. Niissä korostuvat vuorovaikutuksen lisääminen tutkijoiden, päätöksentekijöiden sekä kansalaisten välillä, tieteen läpinäkyvyys ja popularisointi sekä osallistumisen helppous. Tiedon luotettavuuden kannalta tutkijan rooli ja tulkinta ovat ratkaisevia. Kansalaistiede soveltuu luontevasti humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille, joissa inhimilliselle kokemukselle on perinteisesti annettu arvoa. Kansalaistiedettä voitaisiin Enwaldin mukaan hyödyntää laajemmin muillakin tieteenaloilla. ”Esimerkiksi lääketieteessä arvostetaan vahvaa tieteellistä näyttöä. Ihmisistä itsestään nousevat tutkimustarpeet sekä kokemuksellinen ja kehollinen tieto eivät välttämättä saa yhtä paljon painoarvoa. On kiinnostavaa pohtia, mitä annettavaa potilasasiantuntijuudella olisi tutkimukselle”, hän sanoo. 32 32 TT TT ”Tutkimusta pitäisi tehdä yhteiskuntaa eikä tiedettä varten.”