Page 35
Kansalaistiede on yksinkertaisimmillaan yksittäisten havaintojen keruuta. Toisessa ääripäässä on kanssatutkijuus, jossa vapaaehtoiset osallistuvat tutkijan ohjauksessa myös esimerkiksi tutkimuskysymysten määrittämiseen, tutkimusaineistojen analyysiin tai tutkimusartikkelien kirjoittamiseen.
Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan sosioekologisen kestävyyden professori Thora Herrmann on vuodesta 2022 johtanut luonnontieteitä, yhteiskuntatieteitä sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietoa yhdistävää ICEBERG-tutkimushanketta, joka selvittää arktisten alueiden meri- ja rannikkoalueiden saastumista ja sen vaikutuksia paikallisten elämään. Euroopan unionin Horizon Europe -ohjelman rahoittaman, monialaisen tutkimushankkeen päämääränä on kehittää hallinto- ja resilienssistrategioita yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa Islannissa, Grönlannissa ja Norjalle kuuluvilla Huippuvuorilla.
Käytännön syy kansalaistieteen hyödyntämiseen on tutkimuskohteiden kaukainen sijainti. Olisi kallista pitää tutkijoita paikan päällä koko hankkeen ajan keräämässä aineistoa. Toinen syy liittyy Herrmannin mukaan siihen, ketä tutkimus viime kädessä hyödyttää.
”Tutkimusta pitäisi tehdä yhteiskuntaa eikä tiedettä varten. Se edellyttää, että me tutkijat astumme alas norsunluutornista ja työskentelemme niiden kansalaisten kanssa, joiden parissa haluamme saada aikaan vaikutusta.”
ICEBERG-tutkimushankkeessa hyödynnetään drooneja ja time lapse -kameroita, joilla on kartoitettu rannikoilla olevien jätteiden sijaintia ja laatua. Droonien lentoreitit ja kameroiden asennuspaikat suunniteltiin yhdessä paikallisten kanssa, koska heillä on paras paikallistuntemus. Opiskelijat ja muut asukkaat ovat ottaneet osaa myös droonien lennättämiseen.
Osana hanketta työryhmä on perustanut interaktiivisen verkkokartta-alustan, johon paikalliset voivat ladata havaintojaan rannoille kertyneistä jätteistä. Alustalle voi tallentaa myös äänitiedostoja, tai kertoa paikkoihin liittyviä tarinoita ja muistoja. Kunnat voivat hyödyntää kerättyä tutkimustietoa rantojen siivouksen suunnittelussa sekä paikallishallinnon kehittämisessä.
”Kansalaistiede ei ole vain ympäristöön liittyvää teknistä tietoa, vaan siihen kuuluu myös sosiaalinen ulottuvuus. Kansalaistiede saa merkityksensä ihmisten ja yhteisöjen yhdistämisestä”, sanoo hankkeen toinen vetäjä, kulttuuriantropologian yliopistotutkija Élise Lépy Oulun yliopistosta.
Lépyn mukaan yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että luottamusta ja suhteita paikallisiin rakennetaan hankkeen ensimetreiltä lähtien. On myös tärkeää pohtia, mitä hankkeen jälkeen tapahtuu. Tutkijat ovatkin kouluttaneet paikallisia asukkaita lennättämään drooneja ja keräämään dataa, jotta heillä on valmiudet seurata ympäristön saastumista itsenäisesti, kun ICEBERG-tutkimushanke kesäkuussa 2027 päättyy.
”Paikallisen osaamisen vahvistaminen on tärkeä osa kansalaistiedettä. On rohkaisevaa nähdä, että hankkeessa mukana olevat yhteisöt ovat motivoituneita jatkamaan työtä ja osallistumaan siihen aktiivisesti”, Herrmann toteaa.
33
TT
”Kansalaistiede ei
ole vain ympäristöön
liittyvää teknistä
tietoa, vaan
siihen kuuluu
myös sosiaalinen
ulottuvuus.”
33
TT