Page 42

Kumpulan kampus, Chemicum. Ylimmässä neljännessä kerroksessa aula ja kaksi ovea: vasemmalla Polymeerit ja kolloidit, oikealla Molekyylitieteet. Oikealle siis. Huone B428 on pieni, kliininen ja lähes anonyymi. Seinille ei ole kiinnitetty mitään, kirjahyllytkin ammottavat tyhjyyttään yhtä ylimmäistä hyllyä lukuun ottamatta. Visuaalisessa häiriöttömyydessä erottuu kaksi asiaa. Toinen viittaa leikki-ikäiseen lapseen, toinen on värikkääksi käsitelty valokuva. Kaihdinten takana näkyy taivasta. Päivä on pilvinen, ilmanlaatu hyvän ja välttävän rajalla. Nanna Myllyksellä ja hänen tutkimusryhmällään ei ole aikaa tuijotella seinille tai katsella ikkunasta. He tähtäävät läpimurtoon selvittäessään ilmakehäpäästöjen molekyylivaikutuksia sekä hiilen, typen ja rikin kiertoa maapallolla. Tavoite on suuri ja selkeä: pysäyttää ilmastonmuutos. Tehtävän mittakaava, kiireellisyys ja välttämättömyys voisivat lannistaa jonkun muun kuin tavoitteellisen tieteentekijän – mutta Myllystä haasteet motivoivat. Hänestä on edelleen ihmeellistä, miten kaikkein pienimmät asiat, kuten ilmakehän molekyylit ja aerosolihiukkaset, vaikuttavat maailmanlaajuisiin kehityskulkuihin. Silti tiedämme niiden muodostumisesta ja koostumuksesta vasta vähän. Myllys tietää jo jotain. Hän on ottanut tehtäväkseen nimenomaan hiukkasmuodostusmekanismien selvittämisen. Ilmakehän hiukkasten massaa ja määrää osataan mitata – esimerkiksi hengitysilmassa on noin 10 potenssiin 19 molekyyliä yhdessä kuutiosenttimetrissä – mutta näistä on aerosolien muodostumiseen osallistuvia molekyylejä korkeintaan miljardisosa (eli noin 10 potenssiin 10). Nämä molekyylit vaihtelevat riippuen siitä, missä päin maapalloa ollaan. Ympäristö vaikuttaa hiukkasten muodostumiseen ja ominaisuuksiin, mutta miten – se onkin huomattavasti vaikeammin todennettavissa. Teorian ja ison kuvan ohessa Myllystä kiinnostavat myös käytännölliset asiat, kuten hiukkasten vaikutus tietyn elinympäristön ilmanlaatuun. Kun tiedetään, minkälaisia päästöjä syntyy mistäkin lähteestä ja miten kyseiset molekyylit vaikuttavat ilmastoon, voidaan haitallisia päästöjä rajoittamalla ja toisia lisäämällä vaikuttaa esimerkiksi ilman puhtauteen, pilvien muodostumiseen ja ihmisten terveyteen. Ilmakehätutkijana Myllys haluaa keskittyä perustutkimukseen ja käyttää kemian ja fysiikan lakeja perustana uudelle tiedolle. Se auttaa ymmärtämään asioita ja niiden välisiä yhteyksiä, jonka jälkeen on mahdollista kehittää vaikkapa uutta teknologiaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda molekyylitason ilmastomalli, kattava teoria, jonka avulla voidaan selvittää erilaisten päästöjen vaikutus maapallon säteilytasapainoon. Teorian pohjalta on mahdollista tehdä konkreettisia, ympäristön kannalta kestäviä poliittisia päätöksiä. Suomen Akatemia myönsi Nanna Myllykselle neljä vuotta sitten rahoituksen, jonka ansiosta hän pystyi kokoamaan oman tutkimusryhmän. Myöhemmin hän sai myös Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tavoitellun Starting Grantin vuoteen 2029 saakka. Muutaman hengen tutkimusryhmä on kasvanut noin kymmenjäseniseksi. Suurin osa ryhmän tutkijoista tekee laskennallista tutkimusta. Myllys itse viettää suurimman osan ajastaan ajattelemalla tietokoneen ääressä. Näin hän avaa ajatteluaan selkokielelle: ”Maapallon ilmakehässä on hiukkasia”, Myllys aloittaa, ”jotka vaikuttavat muun muassa auringosta tulevaan säteilyyn sirottamalla sitä takaisin avaruuteen. Samalla ne vaikuttavat pilvien muodostumiseen ja sitä kautta auringon säteilymääriin. Ne siis muokkaavat sekä globaalia että lokaalia ilmastoa ja vaikuttavat alailmakehässä myös ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen. Tutkimuksessani paneudutaan siihen, minkälaiset molekyylit pystyvät muodostamaan hiukkasia ilmakehässä, ja mitkä ovat näiden hiukkasten ominaisuudet.” Tämänkaltainen tutkimus ei ole pelkästään kemiaa vaan leviää myös fysiikan ja biologian tonteille. ”Meillä on jo tietoa esimerkiksi siitä, että rikkihappo ja tietyt emäkset ovat monilla alueilla tärkeä hiukkasmuodostuksessa”, Myllys jatkaa. ”Mutta niin ovat myös monet luonnosta ilmakehään päätyvät hapettuneet orgaaniset yhdisteet, jotka tunnetaan huomattavasti huonommin. Hapetusreaktiot saavat aikaan sen, että jotkin 40 40 TT TT