Page 43

kaasumaiset yhdisteet kykenevät tiivistymään, jolloin niistä muodostuu uusia hiukkasia.” Ja vielä: ”Esimerkiksi puista ja muusta kasvillisuudesta on havaittu vapautuvan terpeenejä, jotka hapettuvat ilmakehässä ja vaikuttavat orgaanisten aerosolien muodostumiseen. Koska joillakin orgaanisista aerosoleista on säteilyä sirottava ja siten ilmastoa viilentävä vaikutus, lämpenemiseen voidaan vaikuttaa istuttamalla oikeanlaista kasvustoa paikkoihin, joissa ilmasto lämpenee eniten.” Ilmakehän ilmiöitä tutkitaan nyt kiivaasti eri puolilla maailmaa monenlaisilla menetelmillä, ja kansainvälinen yhteistyö on tiivistä. Myllyksenkin tutkimusryhmässä kehitetään, sovelletaan ja yhdistellään useita laskennallisia ja kokeellisia menetelmiä, jotka mahdollistavat aikaisempaa tarkemman ilmastotutkimuksen. Maapallon hiilen, typen ja rikin kierron selvittäminen on oma tutkimuskokonaisuutensa, jossa tieteidenvälistä yhteistyötä tarvitaan erityisen paljon. ”Itselläni ei ole ymmärrystä vaikkapa siitä, miten kasvit ottavat vastaan tiettyjä ravintoaineita, mitä kaikkea ne erittävät ilmakehään, miten nämä yhdisteet muodostuvat ja miten ne vaikuttavat vaikkapa happamoitumiseen”, Myllys sanoo. Hän toivoo tutkimuksensa jossain vaiheessa ainakin auttavan tämän syklin ymmärtämisessä ja kokonaiskuvan hahmottamisessa. Tutkimustyön luonteeseen kuuluu, että mahdollisia uusia suuntia aukeaa kaiken aikaa työn edetessä. Tutkija ei useinkaan voi tietää, mikä suunnista on oikea ja mikä reitti nopein tai vaivattomin. ”Asioita, joihin voisi fokusoida, pompsahtelee jatkuvasti sieltä täältä. Koko ajan tulee uutta tietoa, jota pitää prosessoida ja yrittää erottaa, mikä on relevanteinta tai mikä vaikuttaa eniten isoon kuvaan.” On siis harjoitettava tässä ajassa harvinaistuvia hyveitä: keskittymistä, kärsivällisyyttä, sitkeyttä, pettymyksensietoa. Nanna Myllys syntyi Hyvinkäällä ja kävi koulut Jyväskylässä asuen kahdestaan yhteiskuntatieteitä opiskelevan äitinsä kanssa. Hän oppi varhain lukemaan ja kiinnostui matematiikasta sekä loogisesta päättelystä jo ennen kouluikää. Toinen intohimo oli joukkueurheilu. Koska eskari-ikäisille tytöille ei ollut Jyväskylässä sen enempää jalkapallo- kuin koripallojoukkuettakaan, Myllyksen äiti perusti molemmat ja alkoi valmentaa niitä. Myllys pelaa jalkapalloa edelleen. Koripalloharrastus sen sijaan katkesi lukioiässä saatuun olkapäävammaan. Koulussa hän innostui matematiikan lisäksi kemiasta, fysiikasta ja biologiasta. Ne tuntuivat niin helpoilta, että laskettuaan vartissa koko tunnin tehtävät Myllys sanoo käyttäneensä lopputunnin pulinaan ja häiriköimiseen. ”Kemian luokassa oli palonkestävät pöydät, joten sytyttelin aikani kuluksi pieniä tulitikkupaloja ja semmoista. Ei mitään hirveän vaarallista, mutta vähän typerää.” Luonnontieteiden opiskeleminen lukion jälkeen ei ollut vaikea valinta, joskin Myllystä kiinnosti ensin lääketiede, erityisesti anestesiologia. Se tie toi hänet Helsinkiin. Ovet aukesivat muualle, mutta eivät lääketieteelliseen tiedekuntaan. Niistä muista Myllys valitsi kemian. Kemian laboratoriokurssit, jotka edellyttivät toimimista ”ohjeiden mukaan tiettynä aikana tietyssä paikassa”, eivät motivoineet. Sen sijaan teoreettinen ja 41 TT 41 TT

A person with shoulder-length wavy hair wearing a light-colored button-up shirt and dark pants is sitting on a ladder against a dark background with a calm expression. Description generated by AI