Page 13

13 Alkusanat Olen tehnyt työtä brändien parissa miltei kolme vuosikymmentä. Mitä paremmin olen asiaan ammatillisen kokemuksen karttuessa perehtynyt, sitä enemmän olen ihmetellyt pinnallista ja brändien liiketoiminnallisen arvon sivuuttavaa tapaa, jolla niistä usein puhutaan. Ulkomaisten kollegojen kanssa keskustellessa, sekä kansainvälistä liike-elämän mediaa seuratessa syntyy vaikutelma, että brändien ymmärtämisen ja hyödyntämisen kulttuuri on nimenomaan Suomessa ohutta verrattuna tärkeisiin kilpailijamaihimme. Samaan hengenvetoon on väärinkäsitysten välttämiseksi sanottava, että totta kai meillä on yrityksiä, jotka ovat panostaneet brändin rakentamiseen mallikelpoisesti. Esimerkkeinä maallemme tärkeän vientiteollisuuden yrityksistä voi mainita vaikka Koneen, Stora Enson ja Konecranesin. Kuluttajaliiketoiminnan puolella monet elintarvikebrändimme nauttivat lähialueiden markkinoilla suurta arvostusta, ja kulutustavaroidenkin alueelta löytyy Gollan tapaisia kansainvälisesti kasvavia brändejä. Puhumattakaan peliteollisuudestamme. Olen kuitenkin valmis väittämään, että suuri osa suomalaisista yrityksistä ei vielä hyödynnä brändiä tietoisesti ja taitavasti liiketoimintansa rakentamisessa. Se on onnetonta kansantaloutemme kasvukyvyn kannalta, ja täysin tarpeetonta etumatkan antamista muille. Jos yrityksemme eivät käytä hyväkseen kaikkia kilpailukeinoja samalla suunnitelmallisuudella kuin ulkomaiset kilpailijansa, ei pitkän päälle voi myöskään olettaa pysyvänsä mukana niiden vauhdissa, saati pääsevänsä edelle. Sotien jälkeinen nopea talouskasvu oli eri tyyppistä kuin se kasvu, jota Suomen pitäisi nyt luoda. Kehittyvät taloudet voivat kasvaa tiettyyn rajaan asti