Page 21

19 maailmasta, myös maakohtaisten vaatimusten selvittäminen voi olla haasteellista ja aikaa vievää. Siksi tuotteista riippuen on syytä miettiä, mitä kannattaa myydä verkkokaupasta suoraan ja mitä paikallisten kumppaneiden, kuten jälleenmyyjien kautta. Jakelijoiden vastuut ulottuvat myös tuotteiden markkinointiin. Harvoin vientiä toteutetaan yksin, vaan mukana on yleensä vientiin erikoistuneita agentteja ja konsultteja paikallisten kumppaneiden, julkisten toimijoiden ja jakelijoiden lisäksi. Mikäli yrityksestä puuttuu kohdemarkkinatietämys, nämä pystyvät kertomaan kohdemaista, luomaan suhteita ja neuvomaan asioissa, joita on syytä ottaa huomioon. Vientitoiminnalle uutta sävyä tuovat kestävään kehitykseen liittyvät vaatimukset koko toimitusketjun läpinäkyvyydestä. Tämä koskettaa kaikenlaisia yrityksiä. Siksi on tärkeää katsoa, että kaikki vientitoimintaan osallistuvat tahot ovat luotettavia ja että esimerkiksi EU:n vaatimuksia noudatetaan läpi koko ketjun tuotantoon asti (esimerkiksi lapsityövoiman käyttö). Kestävään kehitykseen liittyvät vaatimukset tulevat todennäköisesti lähitulevaisuudessa lisääntymään ja vaikuttamaan siten merkittävästi myös vientitoimintaan. Brändien kannalta tämä tarkoittaa huolellista valmistautumista. Kuluttajat ovat entistä valveutuneimpia huomaamaan mikä on viherpesua ja mikä on aidosti ympäristöystävällistä toimintaa. Brändeiltä edellytetään viestejä, jotka ovat arvojen lisäksi faktoihin perustuvia. Koko toimitusketjun avaaminen on mahdollista markkinoinnin keinoin, ja tästä muodostuu yritykselle myös kilpailuetu verrattuna tuotteisiin, joiden alkuperä jää hämärän peittoon. Markkinoille menon (go-to-market) käsitettä käytetään joskus kansainvälistymisen yhteydessä. Saatetaan sanoa, että ”meidän go-to-market-strategiamme UK:n markkinan suhteen on…”. Kuitenkin markkinoille meno liittyy yleensä uusien tuotteiden lanseeraukseen markkinoille tuotekehitysvaiheessa, olivatpa ne sitten kotimaassa tai ulkomailla. Kun tuote on