Page 35

33 koostuu osaltaan perinteisistä brittiläisistä astioista, vaikka valikoimasta nykyään löytää myös muotokieleltään yksinkertaisia, jopa pohjoismaisen tyylin astioita. Brändeillä on selkeästi oma luonteensa, vaikka molemmat toimivat globaalilla ilmeellä globaaleilla markkinoilla. Yritysten tulisikin pohtia miten kansainvälistyminen vaikuttaa nykyiseen brändiarkkitehtuuriin, miten brändit tulisi organisoida ja minkälainen rooli kullakin brändillä on suhteessa yritykseen. Viimeistään yritysjärjestelyiden yhteydessä brändiarkkitehtuuri tulee yleensä mietittäväksi. Tämän lisäksi tarvitaan oikeanlaista asennetta, mikä käytännössä tarkoittaa rohkeutta tehdä kokeiluja ja lähteä maailmalle vaikka keskeneräisen konseptin kanssa. On oikeastaan hyvä, jos tuotetta ei ole hiottu valmiiksi, vaan sitä voidaan kehittää markkinapalautteen pohjalta niin hyväksi kuin mahdollista. Olen vuosien varrella seurannut eri yritysten kansainvälistymiskokeiluja, ja näyttäisi siltä, että ne yritykset, jotka ovat alkuvaiheessa hakeneet PoCin (Proof of Concept) suuremmalta markkinalta kuin Suomesta, ovat pärjänneet kaikista parhaiten. Kertaheitolla on saatu isompi otos ja monipuolisempi palaute, joka on auttanut jatkokehityksessä. Tähän vaikuttaa myös se, että usein isommalla markkinalla väestöpohja on rakenteeltaan monipuolisempi. On myös yrityksiä, joiden toimintamalli on sopinut lainsäädännön osalta parhaiten Yhdysvaltojen markkinalle, ja siksi myös markkinavalinta on kohdentunut heti aluksi sinne. Yhdysvaltojen kilpaillulla markkinalla yleensä auttaa kuitenkin, jos sijoituspohja on saatu kuntoon EU:n alueella, tai vaikkapa UK:ssa, joka toimiikin oivallisena ponnahduslautana Yhdysvaltojen markkinalle. Kirjassani Kasvun sydän tulee esiin, kuinka menestyneet yritykset Suomesta ovat aloittaneet hyvin vaatimattomasti. Joillakin