Page 105

105 OSA 2 • Vahvan brändin kolme tukijalkaa >Sisällysluetteloon Meemi, eli sitkeä idea IDEA, KÄYTTÄYTYMINEN TAI TYYLI, JOKA LEVIÄÄ KULTTUURISSA HENKILÖSTÄ HENKILÖÖN • Esimerkiksi sävelmät, ajatukset, hokemat, muodit, muodot. • Käytännössä idean leviäminen tapahtuu esim kirjoituksen, puheen, eleiden tai rituaalien välityksellä, usein median kautta. • Ilmiön nimesi Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys, jossa hän pohti samankaltaisuuksia itseään monistavien geenien ja ideoiden välillä. • Meemien tarkoituksellinen luominen vaatii paljon taitoa, mutta siihen kannattaa tähdätä. Brändeille itse itseään monistavat ideat ovat voimakas kommunikaatiokeino. • Esimerkkejä brändien sitkeistä ideoista Suomessa ovat esim. ”Elämä on” ja ”Syökää kanaa.” Kymmenkertainen markkinointibudjetti Onko markkinointi kulu vai investointi? Kuinka monta prosenttia liikevaihdosta yrityksemme pitää panostaa markkinointiin? Pitääkö osuutemme toimialan medianäkyvyydestä olla kilpailijoitamme suurempi, yhtä suuri vai pienempi? Markkinoinnin klassisia kysymyksiä, jotka ohjaavat kuitenkin etsimään vastauksia liian kapeasta näkökulmasta. Jos markkinoinnin keinovalikon määritelmäksi hyväksytään ajatus siitä, että kaikki mitä brändi tekee kommunikoi sen asiakkaalle tuottamaa arvoa, muuttuu näkökulma markkinointibudjettiin radikaalisti. Itse asiassa koko markkinointibudjetti-käsite sellaisenaan voi käydä epärelevantiksi. Parhaimmillaan markkinointiajattelu voi jalostua budjetoinnin kysymyksestä ajattelutavaksi, jonka kautta johto tarkastelee kaikkea mitä yritys tekee: Miten asiakaspalvelumme, myyntikanavamme, toimitilamme, tuotteidemme muotoilu ja pakkaukset, hinnoittelu ja niin edelleen kommunikoivat asiakkaille tuottamaamme arvoa? Miten silloin markkinointibudjetti pitäisi määritellä, mitkä kaikki kustannuserät kuuluvat sen alle? Tuotekehitys, palveluprosessit, jakelutiekustannukset, asiakaspalveluhenkilöstön palkat?