Page 127

127 OSA 2 • Vahvan brändin kolme tukijalkaa >Sisällysluetteloon perusversioita täytyy saada levitettyä maailmalle merkittävä määrä, koska suurimmalle osalle käyttäjiä niiden ominaisuudet riittävät aivan hyvin. Itselläni on esimerkiksi Applen iPad taulutietokoneessa App Storesta ilmaiseksi ladattu funktiolaskinsovellus. Se toimii aivan täydellisesti ellei välitä muutaman kymmenen sekunnin välein laskimen näyttöön ilmestyvistä mainoksista. Niistä pääsisi eroon päivittämällä laskimen parilla eurolla maksulliseen versioon, jos sattuu olemaan mainontaan vähemmän myönteisesti suhtautuva henkilö kuin minä. Arvohinnoittelun suurin riski on se, että myyjän käsitys asiakkaalle tuotetusta arvosta on liian optimistinen. Niin saattaa käydä, koska muiden ihmisten, tässä tapauksessa asiakkaiden, asemaan asettuminen on aina vaikeampaa kuin omaan toivorikkauteen tuudittautuminen. Tai sitten syynä on silkka ahneus. Mistä tahansa yliampuva hinnoittelu johtuukaan, tuloksena on väistämättä tyytymättömiä asiakkaita, ja tuotteen yleisestä kiinnostavuudesta riippuen mahdollisesti bonuksena vielä negatiivista julkisuutta. Jääkiekon MM-kotikisat Helsingissä vuonna 2012 muistetaan parhaiten kuumia tunteita nostattaneesta lippujen hinnoittelusta. Halvimmat yksittäiset liput Suomen alkusarjan peleihin maksoivat 156 euroa, mikä sai suomalaiset jääkiekkofanit raivoihinsa. Jos jääkiekon MM-kisoja 2012 ajattelee viihdetuotteena, voi argumentoida, että arvon tuottaminen oli kunnossa. Kisajärjestelyt toimivat suomalaisella jämptiydellä ja urheilullinen anti oli hyvä. Myös arvon kommunikoiminen asiakkaille toimi. Kisaorganisaation tekemän markkinoinnin lisäksi yleisön kiinnostusta nostatti kotimaisten medioiden ahkera ennakkohehkutus. Näistä onnistumisista huolimatta epäonnistunut arvon kotiuttamisen malli aiheutti paljon negatiivista julkisuutta. Asiaa pahensi järjestäjien kyvyttömyys asettua asiakkaan asemaan, tai edes näytellä sitä, vielä senkin jälkeen kun jääkiekkoyleisön kritiikki oli räjähtänyt silmille.