brandibusiness_2022_webPage view

Page 50

50 P E T R I U U S I TA LO • BRÄNDI & BUSINESS >Sisällysluetteloon Suomen ennätys”. Jutussa hän totesi muun muassa seuraavaa: ”Kokosivun mainos sunnuntaihesarin etusivulta maksaa 50 579 euroa. Kirkon ulkomaanavun mukaan Afrikkaan voi rakentaa ihan kelvollisen koulun 70 000 eurolla. Eli jos Fazer olisi käyttänyt ne 50 579 euroa mainoksen sijaan koulun rakentamiseen, olisi se jo melkein saatu pystytettyä. Mutta eihän se koulun rakentaminen ollut tässä mainoskampanjassa pääasia.” Päätoimittajan terävä kannanotto lähti leviämään Facebookissa. Sieltä se sattui niin minun, kuin monen muunkin silmään. Samalla juttu myös provosoi sosiaalisessa mediassa esiin väitteitä, joiden mukaan Fazer hankkii kaakaota viljelmiltä, joilla käytetään lapsityövoimaa. Näin hyvien tekojen harkitsemattomalta suurentelulta ensin alkuun vaikuttanut kampanja alkoi vähitellen näyttääkin pahojen tekojen peittelyltä. Itse itseään kiihdyttävä keskustelu oli karkaamassa Fazerin käsistä. Se pyrki laannuttamaan laineiden loiskintaa julkaisemalla tiedotteen otsikolla ”Fazer parantaa kaakaon hankintaketjun vastuullisuutta”. Tiedotteessa Fazer esitti anteeksipyynnön valitsemastaan tavasta viestiä vastuullisuutta, ja kertoi sitten laajasti yhtiön käytännön toimista vastuullisuuden lisäämiseksi kaakaon alkutuotannossa ja koko hankintaketjussa. Osansa heidän ponnisteluistaan ovat saaneet niin raaka-aineen jäljitettävyyden, viljelymenetelmien ekologisuuden, viljelmien ja viljelijäyhteisöjen olojen, viljelijäperheiden tulotason, paikallisen nuorison koulutuksen kuin kansainvälisten sertifikaattien kehittäminen. Kaikki nämä paljon vaivaa vaatineet teot ovat todennäköisesti myös Ylioppilaslehden mielestä myönteisiä asioita, mutta ne jäivät epäonnistuneen yleisön kosiskelun varjoon. Myös Fazerin tiedotetta koskenut uutisointi uhrasi enemmän tilaa sille, että Fazer pyytää kampanjaansa anteeksi, kuin sille mitä yritys kertoi oikeasti Afrikassa vuosien aikana tehneensä. Otsikoihin ei myöskään kohonnut se, että lopulta kritisoitu suklaalevykampanja tuotti 139 145 euroa, eli tarpeeksi rahaa kahden koulun rakentamiseen.