Page 17 - Finnhems_vuosikertomus_2024_selailu
P. 17
Vuorinen halusi selvittää, miten hoitoketjua voisi
nopeuttaa, jotta ison aivovaltimotukoksen saaneilla olisi
jatkossa mahdollisimman suuri todennäköisyys selvitä.
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu noin 25 000 suomalaista
joka vuosi. Heistä 17 000 saa aivoinfarktin, ja niistä 15–
20 prosenttia aiheutuu ison aivovaltimon tukoksesta.
Vuorinen syventyi aiheeseen kokonaisen väitöskirjan
verran. Hän väitteli Tampereen yliopistosta elokuussa 2024.
Tutkimuksen löydösten perusteella aivoverenkiertohäiriö-
potilaiden hoitoketjua on onnistuttu muuttamaan monella
tapaa tehokkaammaksi.
ISO AIVOVALTIMOTUKOS VOIDAAN
POISTAA VAIN YLIOPISTOSAIRAALOISSA
Ison aivovaltimon tukokseen ei välttämättä aina tehoa häntä tajuttomana eikä ohjannut kysymään muista aivo-
keskussairaaloissa annettava liuotushoito, vaan tukos verenkiertohäiriöön viittaavista oireista.
täytyy usein poistaa mekaanisesti Helsingin, Kuopion, Tutkimuksen pohjalta päivystäjien ohjeistusta päivi-
Oulun, Tampereen tai Turun yliopistosairaalassa. tettiin ja heitä koulutettiin uuteen toimintamalliin, mikä
”Moni suomalainen asuu kuitenkin lohduttoman pitkän on auttanut vähentämään kiireellisiä aivohalvaustehtäviä
matkan päässä yliopistosairaaloista”, Pauli Vuorinen sanoo. merkittävästi.
Hänen väitöskirjansa olennaisin löydös olikin se, että heli- Vuorisen mukaan vaikuttaa lisäksi siltä, että päivys-
kopteria hyödyntämällä voidaan merkittävästi lyhentää täjät tunnistavat ison aivovaltimotukoksen hiukan
aikaa, joka kuluu ison aivovaltimon tukoksesta kärsivän aiempaa paremmin. Sen tunnistaminen on kuitenkin
potilaan kuljettamisessa sairaalaan. yhä haastavaa. Vuorinen ehdottaa ratkaisuksi HEMS-
”Kaikkia isosta aivovaltimotukoksesta kärsiviä ei koordinaattoria, jonka työstä hyötyisivät aivoverenkierto-
kannata kuljettaa ilmateitse. Valinta siitä, kuka helikopteri- häiriöstä kärsivien potilaiden lisäksi myös muut potilas-
kuljetuksesta hyötyy, tehdään muun muassa etäisyyksien ryhmät.
ja keliolosuhteiden mukaan”, Vuorinen huomauttaa. ”Koordinaattori voisi toimia hätäkeskuslaitoksen
Hän laskee, että jos lääkärihelikopterit alkaisivat ja ensihoidon välissä ja seuloa hätäkeskuspuheluiden
kuljettaa ison aivovaltimotukoksen saaneita yliopistosairaa- joukosta tehtäviä, joihin tulisi hälyttää lääkärihelikopteri”,
loihin koko maassa, tarkoittaisi se noin 500 lentäen tehtyä hän kaavailee.
potilaskuljetusta vuodessa. Vuonna 2024 lääkärihelikopterit
kuljettivat kaikkiaan 604 potilasta jatkohoitoon. YHTEISTYÖSTÄ MALLIA KOKO MAAHAN
Vuorinen muistuttaa, että kuljetus on kuitenkin vain
pieni osa hoitoketjua. Jotta ketjua voidaan tehostaa, on FinnHEMSin mahdollistamat ison aivovaltimotukoksen
kiinnitettävä huomio myös muun muassa hätäkeskus- saaneiden potilaiden ilmasiirrot Tampereen yliopistolli-
puheluihin. seen sairaalaan parantavat yhteistyötä maakuntasairaa-
loiden ja paikallisen ensihoidon toimijoiden kanssa, sanoo
YKSI KYSYMYS VOI PALJASTAA ISON TAYSin Pasi Jolma. Sekä hän että Vuorinen kiittelevät
AIVOVALTIMOTUKOKSEN hyvin sujuvaa yhteistyötä.
”Alueelliset etäisyydet ja kuljetusmahdollisuudet
Hätäkeskuspäivystäjän on vaikea tunnistaa isoa aivo- kentältä tai keskussairaalasta TAYSiin alkavat olla siinä
valtimotukosta puhelimitse, Vuorisen tutkimus osoitti. määrin hyvin arvioituja, että luotettaviin ajansäästölaskel-
Aivoverenkiertohäiriön oireita ovat raajan toimimatto- miin on mahdollisuus jo hoitoketjun alkuvaiheessa”, Jolma
muus, puheen häiriöt ja toisen suupielen roikkuminen. sanoo.
Jos potilaalla on jokin näistä oireista, tulisi päivystäjän Tamperelaisen tutkimustyön hedelmiä poimitaan
aina selvittää, esiintyvätkö myös kaksi muuta oiretta, muissakin Suomen yliopistosairaaloissa, joissa FinnHEMS
Vuorinen sanoo. tekee yhteistyötä suonitukoksia mekaanisesti avaavien
Jos oireet täsmäävät, vakavan aivoinfarktin toden- tiimien kanssa. Lisäksi eurooppalaiset tutkimusryhmät
näköisyys voidaan Vuorisen mukaan arvioida yhdellä ovat sittemmin julkaisseet omia analyysejään mahdol-
lisäkysymyksellä: pyrkiikö henkilön katse kääntymään lisuudesta tunnistaa ison aivovaltimotukoksen saanut
poispäin kehon siitä puolesta, joka ei toimi normaalisti. potilas jo hätäpuhelun aikana.
Niin sanottu katseen pakkokääntö on tavallisesti merkki ”Olen toiveikas sen suhteen, että kymmenen vuoden
isosta aivovaltimotukoksesta. päästä olemme onnistuneet tehostamaan hoitopolkua
Vuorinen analysoi 2 000 hätäkeskuspuhelua ja entisestään”, Vuorinen sanoo.
-raporttia ja havaitsi, että riskiarviossa hätäkeskuspäivys-
täjää ei useinkaan ohjattu kysymättä katseen pakkokään-
nöstä. Prosessista paljastui muitakin ongelmia. Jos soittaja
esimerkiksi kertoi, ettei potilas puhu, järjestelmä käsitteli
FINNHEMS VUOSIKERTOMUS 2024 17
